Päivä 05 | Errachinda - Ouarzazate

 Tyttöjen pyörä ja poikien pyörä. Karita on tyttöjen pyörän päällä ja Hannu poikien pyörän päällä!

---

Aamu aukeaa sinisellä taivaalla kuten Marokon aamujen kuuluu aueta. Osoitteena tänään matkamme eteläisin piste Ouarzazate, joka ei ole useimmille meistä mistään tuttu. Ouarzazaten hotellimme ei ole sekään monellekkaan tuttu, ei edes paikallisille taksikuskeille.  Pääjoukkomme löytää sen ensin. Dar Ritassa ei mitään parkkipaikkoja vaikka mainosteksteissä sellaisia luvattiin ja se menee vaihtoon. Ari,Pertti, Martine ja minä löydämme hotellin viimeisenä. Matti tavaa puhelimessa uuden paikan nimen jonka navi tunnostaa.

Quatromme tulee viimeisenä, koska lähdimme niin sanotulle oikopolulle, jossa sitä aikaa sitten paloi ja oli kaikenlaista ohjelmaa. Ja sekin selvisi, että oikotie sopii ainoastaan kokeneille endurokuskeille... :) ... heti aamusta omille teilleen lähtenyt Dani sen kuitenkin ajoi ja jotenkin veikkaan, että saan kuulla siitä pitkään koska jouduimme kääntymään puolesta välistä takaisin.

Päivän ehdoton helmi on Todra Gorge. Uskomatoman upea sola 15km Tingir -nimisestä kaupungista pohjoiseen. Tie kiemurtelee siellä satoja metrejä korkeiden kallioiden välissä. Ajamme Todra Gorgesta vielä 20km pohjoiseen melkein yhtä upeissa maisemissa. Siellä oikotieryhmä ja Tingirin kautta takaisin ryhmä hajaantuu. Ja kuten tuossa päivän blogin alussa tuli sanottua. Oikotieryhmä tuli maaliin viimeisenä... :] 

---

 Canyon de Tudra... on niin sanotusti halvatun hieno. Ja siinä ja sen molemmin puolin kulkee yksi Marokon pahaista teistä, R703.

---

 Yllä hyvinkin tyypillistä Marokkolaista esikaupunkia. Alla Elena vedellä ja Pinna & Osmo expressolla. Marokko on myös siitä mukava maa, että joka tauolla on tarjolla expressot, lattet ja caputziinot!

---

 Yllä ihmetellään yhdessä paikallisten kanssa, että missä ollaan. Alla Pertti tietää missä ollaan, Marokossa!

Päivä 04 | Fez - Errachinda

 Linja-autossa on hauska matkustaa... eli tänään citybussilla vanhaan kaupunkiin.

---

MMUS (Marokon Moottoripyöräilijöiden UimaSeura) kokoontuu altaalla 0730. Puolitoistatuntia myöhemmin lähdemme Imbrahin kanssa Fesin vanhan kaupungin labyrintteihin. Fes kuuluu niin ikään sarjaan planeettamme uniikit kaupungit. Viikossa siellä oppii itsekin suunnistamaan, mutta aamupäiväkäynnillä on hyvä olla paikallistietäjä matkassa. Päädymme luonnollisesti myös mattokauppaan, mutta olemme pettymys mattokauppiaalle. Mokomat motoristit eivät istuneet edes teelle :] ... manteliöljykauppiaalla on parempi menestys. Nahkatakkikauppiaan käy kuten mattokauppiaan, mutta nahkatakkikauppiaalle pikkubusiness on Fesin maailmankuulun nahkavärjäämön esittely takkikaupan katolta.
Konepyörämme nytkähtvät kohti Errachindaa kello puoli yksi iltapäivällä. Tasan kuusi tuntia myöhemmin olemme Errachindan hotellimme pihassa. Siinä välissä on joukko toinen toistaan upeampia teitä. Tämä päivä pistää teiden ja maisemien puolesta reilusti eilistä paremmaksi. Jokainen meistä on enemmän tai vähemmän yllättynyt siitä kuinka upeita Marokon tiet ja maisemat ovat ja Marokko on kuitenkin laveasti tulkittuna Etelä-Eurooppaa!
Errachindaan sisäntulo on dramaattinen. Täysikuu loistaa kytkinkahvan puolella ja salamat räiskyvät jarrukahvan puolella. Kukaan ei arvaakkaan kuinka hankala se on järjestää :] ... hotellimme löytyy keskustan vierestä, mutta sieltä ei ole mitään syytä poistua keskustaan. Hotellista löytyy minttuteetä ja kaikkea sitä vahvempaa ja kelpo ravintola. Uimaseuran kannalta on lohduttavaa, että siellä on myös iso allas.

---

 Fesin vanhan kaupungin keskellä oleva tannerie, eli nahkavärjäämö. Fesiläinen nahka on tunnettu pehmeydestää ja se pehmeys tulee pulunkakasta... :] ... faktaa! 

---

Mm. nämä suosittu tuote näillä kulmilla!

---

 Yllä Elena ja Hannu matkalla kohti Errachindaa. Alla Pekka ja Helena matkalla samaan paikkaan. Korkeutta merenpinnasta koko päivän yhden ja kahden kilometrin välissä.

---

 Yllä Martinen ottama 'perheselfie'. Alla viimeinen tauko ennen Errachindaa, jonne saavuimme kirjaimellisesti täysikuun valaisemalla taivaalla salamoiden räiskeessä.

Päivä 03 | Chefchaouen - Fez

Elena, Hannu, Martine, Matti ja Helena lukemassa aamiasella GPS'ää että miten ja minne. Tuon GPS'n Martine sai itseasiassa Matilta lahjaksi! Painovuosi 1932!

---

Se on sitten sininen aamupäivä sinisessä kaupungissä. Koko Chefchaouen on turkoosihtavan vaalensinisen sininen ja värin alkuperäinen tarkoitus on ollut pitää pahat henget loitolla. Yksi ryökäle oli kuitenkin vielä paikalla ja oli ujuttautunut paikalliseen pankkiautomaattiin. Se henki söi mastercardeja aamiaiseksi. Mutta yhdestä pahasta hengestä riippumatta teemme aamulla tunnin parin kävelyretken uuniikkiin Chefchaouenin vanhaan kaupunkiin. Se kuuluu selkeästi sarjaan planeettamme ainutlaatuiset kaupungit.
Bemarit, Ducati ja Honda ovat liikkeellä hetikohta yhdentoista jälkeen. Suuntana Marokon vanhin kaupunki Fez, joka on perustettu 800-luvulla. 
Fezin vanhakaupunki on kohdalla vasta huomenna. Tänään meillä on monta Riff-vuoriston hauskaa tietä koko päiväksi. Ainoastaan viimeiset 50km puhallamme konetietä jotta olemme perillä ennen auringonlaskua ja meillä jää kuusi minuuttia käyttämättä jos kriteerinä on virallinen auringon laskun aika... :] ... Päivällinen on hotellilla. Myyntipuheeksi riittää, että 'hotellin ravintolasta saa minttuteetä vahvempaa'.
Olen ollut Marokossa vuosina 1 ja 2 intereilillä ja kerran kärvistelymatkalla (matka ilman moottoripyörää), mutta en oikein koskaan Marokon vuoristoseuduilla. Ja jotenkin sitä alkoi tänään havahtumaan, että tämähän on pahuksen hauska moottoripyöräilymaa. Se näköjään pitää itse kokea, ennen kuin sitä alkaa aikuisten oikeasti sisäistämään!

---

 Blue1 taitaa olla joku entinen lentoyhtiö, mutta sarjassa vanhat kaupungit Chefchaouen on ehdoton Blue1! Alla Pinna ja Osmo bluuvanin kujilla.

---

 Matilla on rexona pettänyt yläkuvassa!? ... alla sorateiden rubinstain Karita vetää joukkoa Riff-vuoristossa!

---

 Kulttuuriryhmämme lähdössä tutkimaan roomalaisia raunioita Meknesin lähistöllä. Vasemalta; Osmo, Pertti, Kati, Matti, Pekka, Helena, DänTheMotorMän, Elena, Hannu, Ari, Martine ja Pinna. Alla arkeologi Tukiainen tutkimassa roomalaisen käsityötaidon tuotoksia!

Päivä 02 | Malaga - Chefchaouen

IMT'n Thomas selittää BMW'n saloja. Karita ja Pertti kuuntelevat!

---

 Satamassa on mukavaa... kysykää vaikka Karitalta, Martinelta ta Hannulta!

---

Aamu-uinti, aamiainen ja aamutaksi vuokraamoon. Tosin suunniteltu aamu-uinti jää väliin, mutta olemme aamuyhdeksältä vuokraamossa ja kymmeneltä liikkeellä. Laiva Marokon Tangeriin lähtee kello kaksi ja olemme ajoissa perillä melkein kuin ne kuuluisat maalaiset. Puomin takana puoli yksi ja puomi aukeaa yhdeltä. Pinnalta ja Osmolta tulee viestiä niin ikään puoli yksi. He ajavat huoltoautoa joka otetaan Tangerista... ja tulivat bussilla Malagasta Algericakseen.
Ainakin afrikkalaisen mittapuun mukaan laiva lähtee ajoissa. Ainoastaan puoli tuntia myöhässä. Edellinen kokemus oli että kun laivan piti lähteä aamukymmeneltä se lähti ilta kymmeneltä. Ja Marokkoon tulo on ainakin pieni yllätys. Ei minkäänlaista vedätystä eikä yhtään jobbaria rajalla vaikka niitä oli luvattu monilukuinen määrä. Mutta kestämme se kyllä vaikka herra tullipäällikkö meille äxeeraakin vähän.
Osmo ja Pinna ajavat taksilla Tangerin lentokentälle, jonne me perässä. Avisin autovuokraajakin saapuu parin puhelinsoiton jälkeen. Päivän päätepysäkkimme Chefcaouen yllättää sekin. Kaupunki on kirjaimellisesti täynnä... tai sen kadut ovat täynnä. Tänä iltana on alkanut viikon kestävä festivaali. Lasten festivaali, mutta pienellä punkemisella mahdumme keskustassa kävelijöiden sekaan ja hotellikin löytyy muutaman kevätjuhlaliikkeen jälkeen. Tungoksessa hajaannumme kolmeen osaan, mutta yllätys yllätys. Osmo ja Pinna ovat Dacialla perillä ensimmäisinä! Pekka, Leena, Martine ja minä toisina ja muut heti kohta meidän jälkeen. Arin Nokia toi perille. Viva Nokia!

---

Päivän paras Gibralttar kuvani... ja tuosta on helppo parantaa!

Tiedä totuudesta, mutta ainakin Daciamme löytyi Tangerin lentokentältä!

Chefcaoun vanhankaupungin keskusaukia Alladin ravintolasta katsottuna. Alladinissa ei otettu kypäräkaljoja... siellä otettiin kypäräminttuteet! :]

Päivä 01 | > Malaga

Martine sovittamassa meidän Marocon Bemari... 1200 GS.

---

'Early bird gets the worm' sanotaan. Ja tiedä madoista, mutta olen Malagassa päivänä 1 kello  1am. Finnairin iltalento lähti iltayhdeksän pintaan. Kuvittelin sitä reittilennoksi, mutta se onkin lomalento, jossa koneen kaikki prosentti pitoiset juomat juodaan loppuun jo ranskan ilmatilassa ja meno koneessa on sen mukainen. Käihäsmatkoilla meno oli todennäköisesti jotakin samaa. Tällä lenolla metelistä vastasi Apu-kerho.
Huoneen avain on kädessä heti kohta aamukahden jälkeen. Unimaahan ja aamiaiselle 1025. Aamiainen päättyy 1030. Aamiaiselle kömpivät myös motoristit; Karita Kinnunen, Helena Walli, Pekka Huttunen, Pinna & Osmo Aulamo ja Ranskan Ihmeeni. Tulimme kaikki samalla Apu-kerho lennolla. Ari Matomäki on tullut jo edellisellä viikolla tai tiistaina ainakin. Pertti Haapanen tuli eilen päivällä. Hannu Leppäkorpi ja Daniil Amosov tulevat aamulennolla. Elena ja Matti Tukiainen tulevat suoraan Marokkoon.
Aamiaiselta vuokraamoon, missä kaikki on ok. Loppupäivä onkin sitten ranta-aikaa ja sitähän Costa Del Solilla riittää. Illan suussa koko ryhmä on koossa. Pieni matkainfo uima-altaalla ja päivällisin bongaukseen. Huomenna itse asiaan.

---

 Klassista modernia taidetta Torremolinoksen rannalla.

---

Dani on niin onnellinen kun näkee Torremolinoksen rantabulevardin :)

---

Välimeren iltarantaa!

Päivä -3 | Helsinki

Se on kohta se aika PeterPanBiken historiassa kun ensimmäinen matkamme Marrakechin torille näkee Afrikan auringon valon. Seikkailu Marokossa lähtee liikkeelle Malagasta perjantai 23.10.2015... Tervetuloa matkaan mukaan! Jos et ole konepyörävahvuudessamme niin nojatuolimatkalle ainakin. T. Peter :)